Etusivu

Tulevan kesän risteilyt vaarassa.Tässä Sysmän ja Hartolan pitäjälehden, Lähilehden uutinen 30.3.2017.

 

Ympäristökeskus tiedottaa: Päijänteen vedenpinta vaarallisen alhaalla, ongelmia odotettavissa koko Etelä-Suomeen.

Veden pinta Päijänteellä on nyt koko tunnetun mittaushistorian alimmalla tasolla ja sen palautuminen kesäksi normaalitasolle on epätodennäköistä, koska vähälumisen talven jäljiltä ei sulamisvesiä ole tiedossa. Lisäksi pitkän ajan sääennuste lupaa kuivaa ja vähäsateista alkukesää.

Kaikella tällä on moninaisia vaikutuksia ihmisten arkielämään. Todennäköisesti sähköntuotantoa joudutaan vähentämään voimakkaasti Kymijoen voimaloissa pienentämällä Kalkkisten kanavan juoksutusta, ja tämä heijastuu välittömästi kotimaiseen teollisuuteen, joka ei saa riittävästi tarvitsemaansa energiaa.

Kauppa- ja teollisuusministeriössä valmisteellaankin kiireellä pakkokeinoja, joilla määritellään ne teollisuuden alat, jotka ovat etuasemassa sähkönsaannin suhteen. Ministeriössä suunnitellaan mm. leipomoille rajoituksia sähköuunien käytölle, jotta vientiteollisuuden konepajat voisivat toimia täydellä teholla. Vaalean leivän valmistus kielletään kokonaan toistaiseksi, koska se sisältää pääasiassa vain turhia hiilihydraatteja, kauraleipää saa valmistaa normaalista tuotantomäärästä 50%, jos sen kaurapitoisuus on yli 45%. Ruisleivälle (samoin näkkileivälle) ei aseteta rajoituksia sen terveellisyyden vuoksi. Pitseriat ja hampurilaisbaarit suurina sähkönkuluttajina joutuvat sulkemaan ovensa 1.5. – 30.9. väliseksi ajaksi ja niiden henkilökunta pakkolomautetaan.

Yksityisten kansalaisten toimille tulee myös rajoituksia. Kaikenlainen turha vedenotto Päijänteestä tullaan kieltämään määräajaksi. Yli 1 m3 kylpytynnyreiden käyttö kielletään, samoin veden käyttö pihanurmikoiden kasteluun. Sadettimille asetetaan 4 kk:n mittainen myyntikielto toukokuun alusta.

Lisäksi mökkiläisiltä kielletään rantasaunojen käyttö, koska siihen liittyy vedenkulutuksen lisäksi huomattava vaara, kun saunomisen yhteydessä hypitään laitureilta veteen,   jonka syvyys ei vastaakaan totuttua. Rankavammojen ja muiden lievempien loukkaantumisten uskotaan lisääntyvän voimakkaasti.

Alhaisen vedenpinnan pelätään myös vaikeuttavan tai jopa estävän sisävesilaivojen liikennöinnin Päijänteellä tulevana kesänä. Ainakin suurimmat alukset, joiden syväys on 1,9m tai enemmän tullevat jäämään kotisatamiinsa ensi purjehduskaudella. Sen sijaan kantosiipialuksille veden mataluus ei aiheuta suuriakaan ongelmia. Niille tullaan erikseen luotaamaan riittävän syvä ”kiitotie” lähtösatamiin, joilla ne saavat lentokoneiden tavoin kerättyä riittävän nopeuden noustakseen liukuun kantosiipien varaan, jonka jälkeen melkeinpä aamukaste riittää niiden turvalliseen kulkuun. Trafi (ent. Merenkulkulaitos) myöntää kantosiipialuksille poikkeusolojen vuoksi väliaikaisen vapautuksen kaikista mahdollisesti reitin varrelle sattuvista nopeusrajoituksista, koska, jos alukset niitä noudattaisivat, niin pohjakosketusten vaara lisääntyisi.

Laivuri Jorma Sainio KulkeeVettenHalki-varustamosta on vielä toiveikas tulevan risteilykauden suhteen. Hänen aluksensa suurin syväys on 1,5 m ja se riittänee turvalliseen liikennöintiin, mutta varmuuden vuoksi risteilynopeus tullaan pudottamaan 5 solmuun (n. 9 km/t), ja tämä tietysti vaikuttaa aikatauluihin. Se on kuitenkin pieni harmi, Sainio toteaa, jos kuitenkin pystytään liikennöimään. Talven jälkeinen laivan ensimmäinen testiajo suoritetaan lauantaina 1.4. klo 14.00, ja Sainio lupaa ilmaisen risteilyn kaikille sysmäläisille, jotka tulevat rantaan kahden vedellä täytetyn ämpärin kanssa ja kaatavat niiden sisällön Majutveteen veden pinnan kohottamiseksi, jotta laiva saadaan ajettua irti laiturista. Lopuksi Sainio vielä huomauttaa, että veden täytyy olla puhdasta, eli lika- ja jätevesi ei kelpaa ympäristömääräysten vuoksi.

Kuva Sysmän laivarannasta 20.3.2017 näyttää karun todellisuuden. Laiva on tiukasti kiinni Majutveden pohjamudassa.